• Uutiset
  • Näkökulma: Kaikki liikkeen ja urheilun rakastajat, liittykää yhteen ja äänestäkää paremmin voivan Suomen puolesta!

Näkökulma: Kaikki liikkeen ja urheilun rakastajat, liittykää yhteen ja äänestäkää paremmin voivan Suomen puolesta!

Yleisurheilijat ry:n hallituksen jäsen korkeushyppääjä Ella Junnila kertoo näkemyksensä siitä, miksi liikunta- ja urheiluväen tulee olla vaaleissa hereillä.

Eduskuntavaalit tulevat taas! Minulle politiikan tutkimuksen opiskelijana tämä on suurta karnevaaliaikaa. Poliitikot tekevät linjavetoja ja puheenjohtajatenteissä on menoa ja meininkiä. Vaalien jälkeen päästäänkin sitten vesi kielellä odottamaan eduskuntavaalitutkimuksen tuloksia. Urheilija ja liikunnan rakastaja minussa on kuitenkin varsin erilaisissa tunnelmissa.  

Liikkumattomuudesta on näidenkin vaalien alla puhuttu runsaasti. Lapset eivät liiku tarpeeksi (Kokko & Martin 2023), varusmiehet ovat jatkuvasti huonokuntoisempia (Puolustusvoimat 2021), eivätkä aikuiset jaksa työelämässä (Vasankari 2022). Liikkumattomuuden kustannukset ovat jo yli 3 miljardia euroa vuodessa (Kolu et al. 2022)! Viimeaikaisen uutisoinnin pohjalta voidaankin tehdä johtopäätös, että jos Suomessa halutaan nähdä tulevaisuudessa terveitä ja hyvinvoivia lapsia, nuoria, aikuisia ja vanhuksia, täytyy kaikenlaiseen liikuntaan ja urheiluun panostaa enemmän. Panostuksen tulee näkyä niin yksilö- kuin yhteiskuntatasolla.  

Miten tämä sitten liittyy liikunnan ja urheilun rakastajien äänestyspäätöksiin? 

Suomessa on liikuntaa ja urheilua rahoitettu Aatamin ajoista lähtien veikkausvoittovaroista. Tämä kuitenkin muuttuu ensi vuonna. Liikunta ja urheilu, kuten myös kulttuuri, pääsee tappelemaan valtion rahoituksesta siinä samassa tavallisessa parlamentaarisesti päätettävässä budjetissa SOTE:n, puolustuksen ja koulutuksen kanssa. Voi siis olla, ettei päättäjien prioriteettilistan kärjessä ole lasten liikunta tai huippu-urheilun rahoitus, kun päälle painavat SOTE-kriisi, NATO:n menot, ikääntyvä väestö sekä inflaatio.  

Liikunnan ja urheilun hyödyistä, ei vain fyysisen kunnon ylläpitäjänä, vaan myös henkisen hyvinvoinnin edistäjänä, löytyy reilusti todisteita (katso esim. Singh et al. 2023). Hyvinvoiva ihminen on myös valtion näkökulmasta tuottava ihminen. Jos yhteiskunta ei kuitenkaan tue liikuntaa ja urheilua, ne voivat olla harvojen huvi.  

Paitsi tietenkin, jos Suomen kansalaiset äänestävät eduskuntaan kansanedustajia, kenelle liikunta ja urheilu ovat ykkösprioriteetteja.  

Olen ennenkin puhunut, kuinka urheilu ja politiikka eivät ole erillisiä saarekkeita, vaan molemmat ovat osa yhteiskuntaa, jossa elämme. Kuulen edelleen tasaisin väliajoin, kuinka urheiluun ei pitäisi sekoittaa politiikkaa. Viimeisimpänä TPS-salibandyn fanien suusta (Helsingin Sanomat 2023). Urheilu, kuten liikuntakin, on osa politiikkaa ja on itsensä sumuttamista väittää toisin. Poliitikot päättävät miten liikuntaa ja urheilua rahoitetaan, minne rakennetaan liikunta- ja urheilupaikkoja, millaisin ehdoin kansalaisjärjestöt saavat käyttää julkisia tiloja, miten liikunta- ja urheilutapahtumia tuetaan ja millainen opintopolku urheilijoille mahdollistetaan. Nämä ovat vain muutamia esimerkkejä siitä, kuinka politiikka, liikunta ja urheilu ovat kietoutuneet yhteen.  

Eikö siis olisi parempi tunnustaa tosiasia ja kenties jopa toimia sen pohjalta? Minulle liikunta ja urheilu ovat suurimpia intohimojani. Nyt näiden intohimojen rahoitus ja siten myös toimintaedellytykset Suomessa ovat muuttumassa pysyvästi. Ensi kertaa minulla oli siis äänestyskoppiin mennessäni selkeä vaaliteema. Äänestän ehdokasta, kenelle liikunta ja urheilu ovat prioriteetti, ei sivujuonne. Äänestä sinäkin suomalaisen urheilun ja liikunnan tulevaisuuden puolesta.  

Ella Junnila  
Liikunnan rakastaja 

Lähteet: 

Kokko, S & Martin, L (toim.) (2023), ”Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa”, Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2023:1. Saatavilla: <https://www.liikuntaneuvosto.fi/wp-content/uploads/2023/03/Lasten-ja-nuorten-liikuntakayttaytyminen-Suomessa-2022-2.pdf>, luettu 25.3.2023. 

Kolu P, Kari JT, Raitanen J, et al (2022), ”Economic burden of low physical activity and high sedentary behaviour in Finland”, Journal Epidemiol Community Health. 2022 Jul;76(7):677-684. Saatavilla: < https://jech.bmj.com/content/jech/76/7/677.full.pdf >, luettu 25.3.2023.   

Puolustusvoimat (2021), ” Varusmiespalveluksensa aloittaneiden nuorten miesten fyysisen kunnon, pituuden ja painon muutokset 1970 -luvulta 2020 -luvulle.” Saatavilla: <https://puolustusvoimat.fi/documents/2035479/57064654/VM+kuntotilastot+2021+web.pdf/f8763257-235c-4c7a-d94a-77b2b8e320fa?t=1638859566230>, luettu 25.3.2023. 

Singh B, Olds T, Curtis R, et al (2023), ”Effectiveness of physical activity interventions for improving depression, anxiety and distress: an overview of systematic reviews”, British Journal of Sports Medicine. Saatavilla: < https://bjsm.bmj.com/content/early/2023/03/02/bjsports-2022-106195>, luettu 25.3.2023. 

Uusitupa, S (2023) ”Lähtikö TPS vaalityöhön? Kannattajat arvostelevat rajusti otteluisännän valintaa.” Helsingin Sanomat 18.3.2023. Saatavilla: <https://www.hs.fi/urheilu/art-2000009462519.html?share=3d22c619703e58108ca143fca75db918>, luettu 25.3.2023. 

Vasankari, T (2022), ”Nuorten ja nuorten aikuisten fyysisen kunnon heikentymisellä on kauaskantoiset vaikutukset-lisääkö tieto tuskaa?”, UKK-instituutti 21.2.2022. Saatavilla: <https://ukkinstituutti.fi/ajankohtaista/nuorten-ja-nuorten-aikuisten-fyysisen-kunnon-heikentymisella-on-kauaskantoiset-vaikutukset-lisaako-tieto-tuskaa/>, luettu 25.3.2023.